yhdistystieto.fi Yhdistysarki helpommaksi yhdessä!

Toiminnantarkastus

Muokkaa tätä artikkelia Näytä Wikin kategoriat. Näytä historia

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallinto ja talous on tarkastettava vuosittain (YhdL § 38 ja 38 a). Suurissa yhdistyksissä tarkastuksen suorittaa tilintarkastaja tai suorittavat tilintarkastajat. Pienissä yhdistyksissä tarkastus on toiminnantarkastajan tai toiminnantarkastajien harteilla.

Tilintarkastuslain (luku 1, § 4) mukaan yhdistys on ”suuri”, jos se täyttää vähintään kaksi seuraavista tunnusmerkeistä:

  • sen vuosivaihto on yli 200 000 euroa
  • sen taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
  • sen palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä

Jos korkeintaan yksi näistä ehdoista täyttyy, yhdistyksen voi valita toiminnantarkastajan tai toiminnantarkastajat (YhdL § 38 a).

Valtaosassa yhdistyksistä riittää siis, että valitaan toiminnantarkastaja. Näiltä osin yhdistyslaki muuttui 01.09.2010. Jos yhdistyksen säännöt on merkitty rekisteriin sitä ennen, pienessä yhdistyksessä voidaan valita toiminnantarkastaja(t), vaikka sen säännöissä puhuttaisiinkin tilintarkastajasta tai tilintarkastajista.

Tilintarkastajalla on tiukat muodolliset pätevyysvaatimukset. Hänen tulee olla KHT- tai HTM-tutkinnon suorittanut ammattilainen. Toiminnantarkastajalla ei ole muodollisia pätevyysvaatimuksia, tehtävään kelpaa siis myös maallikko, jolla ei ole kaupallista tai oikeustieteellistä koulutusta. Aivan ketä tahansa ei tehtävään kuitenkaan voida valita, koska ”toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi” (YhdL 38 a).

Toiminnantarkastuksen sisältö on samanlainen kuin tilintarkastuksenkin. Sen avulla tulee selvittää, onko yhdistyksen toiminta ollut lain ja sääntöjen mukaista.

Toiminnantarkastajien tulee tarkastaa yhdistyksen toimintaa myös tilikauden aikana. Tällöin he yleensä selvittävät, onko kirjanpitoa hoidettu, ovatko tositteet hyväksyttäviä, pitävätkö kassan ja pankkitilien saldot yhtä kirjanpidon kanssa.

Tilikauden päätyttyä tarkastuksen kohteena ovat muun muassa:

  • Yhdistyksen kokoukset
  • Onko yhdistys pitänyt sääntömääräiset kokouksensa?
  • Onko niissä käsitelty lain ja sääntöjen vaatimat asiat?
  • Ovatko ne muutoin olleet lain ja sääntöjen mukaisia?

Hallintoelinten päätökset

  • Onko hallitus pyrkinyt toimeenpanemaan yhdistyksen kokouksen päätökset?

  • Ovatko kokoukset olleet päätösvaltaisia?

  • Ovatko päätökset syntyneet laillisessa järjestyksessä?

  • Onko päätökset pantu täytäntöön?

  • Onko hallitus käsitellyt ja hoitanut sille kuuluvat asiat, kuten toiminnan ohjaus ja seuranta, maksuvalmiuden seuranta, maksujen perintä, yhdistyksen informaatio-järjestelmät, jäsenluettelon pitäminen, lakisääteiset ja sopimusperusteiden velvoitteiden noudattaminen jne.?

  • Kohdellaanko jäseniä yhdistyksessä yhdenvertaisesti?

Käteiskassa

  • Onko sen suuruus sama kuin kirjanpidossa?

  • Onko kassan suuruus taloussäännön mukainen?

Pankkitilit

  • Ovatko tiliotteet yhtäpitäviä kirjanpidon kanssa?

Vieras pääoma

  • Onko kaikki kirjanpidossa?

  • Onko kaikki kirjattu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti?

Oma pääoma

  • Onko hallitus tehnyt ehdotuksen ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä?

Palkat ja sosiaalikulut

  • Onko niiden suuruus asiallinen?

  • Onko maksuperusteet päätetty asianmukaisesti?

  • Ovatko verot, eläkevakuutusmaksut ja sosiaaliturvamaksut yms. maksettu lainmukaisesti?

Matka- ym. kulut

  • Onko niiden suuruus asiallinen?

  • Perustuvatko ne asianmukaisiin tositteisiin?

  • Käykö edustuskuluista ilmi, ketkä ovat olleet mukana tilaisuudessa?

  • Käykö edustuskuluista ilmi, miten edustaminen on liittynyt yhdistyksen toimintaan?

  • Voisiko kyseessä olla veronkierto?

Varsinainen tilinpito

  • Onko tilikartta järkevä – saako sen avulla oikean kuvan yhdistyksen toiminnasta?

  • Perustuuko jokainen vienti täsmälliseen ja hyväksyttävään tositteeseen?

  • Voidaanko olettaa, että kaikki tulot, menot ja rahoituserät on merkitty kirjanpitoon

  • Onko viennit kirjattu oikein?

  • Perustuuko tilinavaus edellisen vuoden hyväksyttyyn tilinpäätökseen?

  • Onko jaksotusten ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät kohdennettu olennaisilta osilta oikein tilinpäätöksessä?

  • Onko tilinpäätös muuten tehty oikein?

Muuta

  • Miten talousarviota ja taloussääntöä on noudatettu?

  • Hoidetaanko käyttöomaisuutta asianmukaisesti?

  • Ovatko vakuutukset kunnossa?

  • Säilytetäänkö ja hoidetaanko arvopapereita asianmukaisesti?

Usein toiminnantarkastuksessa löytyy (ainakin jotakin pientä) huomautettavaa. Jokin tosite saattaa olla hyväksymättä tai jokin pöytäkirja allekirjoittamatta. Toiminnantarkastajat kertovat näistä havainnoistaan hallitukselle, joka sitten antaa oman selvityksensä (ja korjaa pienet puutteet).

Tämän jälkeen toiminnantarkastajat kirjoittavat tilintarkastuskertomuksen kaltaisen toiminnantarkastuskertomuksen. Siinä he yleensä myös suosittavat tai eivät suosita vastuuvapauden myöntämistä vastuuvelvollisille.

Toiminnantarkastaja on tekemäsään työstä vastuussa yhdistykselle. Jos huonosti tehdyn tarkastuksen takia yhdistykselle koituu vahinkoa, toiminnantarkastajat ovat velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Korvauksen kannalta olennaista ei ole, onko vahinko syntynyt tahallisen laiminlyönnin, virheen, asiantuntemattomuuden tai huolimattomuuden tähden.

Siksi tehtävää ei ole syytä ottaa vastaan, ellei oma asiantuntemus ole riittävä ja/tai tehtävää ei muusta syystä ole mahdollista hoitaa kunnolla.

Artikkelin kirjoittanut Kari Loimu

Lue lisää Karista sekä hänen tuotannostaan kirjoittajasivulta.

Toiminnantarkastaja

Toiminnantarkastaja on maallikko, joka tarkastaa yhdistyksen hallinnon ja talouden tilan.

Mikäli yhdistyksellä ei ole valittuna tilintarkastajaa, sille on valittava toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan ei tarvitse olla samalla tavalla hyväksytty, kuin ammattimaisen keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan.

Toiminnantarkastajalta vaaditaan kuitenkin lähtökohtaisesti samat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset kuten tilintarkastajaltakin. Jos yhdistykselle valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, täytyy lisäksi valita varatoiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastaja tarkistelee yhdistyksen hallintoa ja taloutta yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa ja tuottaa tarkastuksestaan kirjallisen kertomuksen. Tätä asiakirjaa kutsutaan toiminnantarkastuskertomukseksi ja se toimitetaan tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen kokoukselle.

Kelpoisuus toiminnantarkastajaksi

Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastaja ei voi olla esimerkiksi alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muulla tavalla toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. Toiminnantarkastajan on lisäksi oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan, joten hänellä ei voi esimerkiksi olla erityisen läheistä suhdetta tarkastettavan yhdistyksen johtoon tai hän ei voi olla mukana oikeuskäsittelyssä yhdistykseen liittyen.

Toiminnantarkastajan soveltuvuutta virkaan arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Toiminnantarkastajalta edellytetään sellaisten taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta mitä on tarpeen yhdistyksen asioiden hoitamiseksi.

Yleistä

Mikäli yhdistyksen kokouksissa käsitellään toiminnantarkastajan tehtäviin liittyviä asioita, on toiminnantarkastajalla oikeus olla mukana kokouksissa. Toiminnantarkastaja on lisäksi vastuussa tahallisesti tai huolimattomasti aiheuttamistaan vahingoista yhdistykselle sekä yhdistyksen jäsenille.

Etsi tietoa wikistä ja keskusteluista!
Rekisteröidy ilmaiseksi

Rekisteri ja Kotisivut yhdistykselle

Lue lisää!