yhdistystieto.fi Yhdistysarki helpommaksi yhdessä!

Keskustele ja kysy yhdistysasioista

Täällä suomalaiset yhdistysaktiivit keskustelevat yhdistystoimintaan liittyvistä asioista. Kysy kysymyksesi tai auta toisia asiantuntevalla vastauksellasi.

« Kaikki keskustelut

Kunniajäsenyys ja -puheenjohtajuus

Hei,

en onnistu löytämään netistä tai kirjoista tietoa kunniajäsenyydestä tai -puheenjohtajuudesta. Sehän ei perustu lakiin vaan ainoastaan kunkin yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyksessämme on tilanne, jossa parinkymmenen vuoden todella merkittävän elämäntyön yhdistyksen hyväksi tehneet jäsen ja puheenjohtaja ovat juuri eläköityneet eli jääneet pois aktiivitoiminnasta. Säännöistämme löytyy maininta, että kunniajäseneksi tai -puheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Kysymykset:

1. Onko jotain protokollaa, miten kutsumismenettely tapahtuu? Täytyykö esim. esittää kirjallinen kutsu, johon henkilö vastaa myöntävästi, jonka jälkeen nimittäminen voi tapahtua yhdistyksen kokouksessa tapahtua? Tulisiko henkilön olla paikalla yhdistyksen kokouksessa päätöstä tehtäessä?

2. Voiko nimityksestä päättää yhdistyksen kokouksessa ilman henkilön antamaa suostumusta? Entä jos eräs hyvin vaatimaton henkilö ei otakaan nimitystä vastaan, joka on tehty ilman ennakkosuostumusta?

3. Iso vuosijuhlamme pidetään pari kuukautta kevätkokousta myöhemmin. Vuosijuhla olisi sopiva tilaisuus julistaa kevätkokouksessa päätetty nimitys. Osa hallituksen jäsenistä haluaa, että nimitys olisi ehdottomasti pidettävä salassa vuosijuhlaan saakka. Nimitys voidaan kuitenkin tehdä vain yhdistyksen kokouksessa ja nämä nimitettävät henkilöt varmasti saapuvat yhdistyksen kokoukseen paikalle, jolloin asia tulee heidän tietoonsa ennen vuosijuhlaa. Olisiko neuvoa, miten tilanteessa olisi mahdollisimman korrektia toimia? Voiko nimitys saada lainvoiman vasta vuosijuhlassa? Voiko nimitystä pitää "salassa"?

4. Säännöistämme löytyy lisäksi jäsennyyslaji nimeltä ainaisjäsen, jonka avulla on kerätty yhdistykselle varoja sen perustamisvaiheessa eli ainaisjäsenet ovat maksaneet kertaluontoisen hyvin korkean jäsenmaksun. Pysyvän jäsenen oikeudet ovat samat kuin kunniajäsenten eli jäsenyys on elinikäinen ja yhdistyksen kokouksessa on 1 ääni. Kunniajäsenet taas eivät maksa jäsenmaksuja. Voiko kunniajäsen olla samanaikaisesti myös ainaisjäsen, vaiko päättyykö ainaisjäsenyys, kun henkilö nimitetään kunniajäseneksi? Jos ainaisjäsenyyden tulee päättyä kunniajäsenyyden alkaessa, tulisiko sitten tässä tapauksessa kunniajäsenille palauttaa heidän ainaisjäseneksi pääsemisen yhteydessä maksamansa hyvin suuri jäsenmaksu? Sääntömme eivät sano tästä tilanteesta tai tuplajäsenyyden mahdollisuudesta mitään. Kuinka asiassa voisi toimia oikein?

5. Voisiko joku vielä antaa luonnehdinnan, minkälaisia rooleja, tehtäviä tai merkityksiä kunniajäsenillä ja -puheenjohtajilla yhdistyksissä voi olla? Miten yhdistys voisi parhaiten hyödyntää tilannetta, jossa sillä on kunniajäseniä ja -puheenjohtajia?

6. Joidenkin nuorempien hallituksen jäsenten mielestä kunnia-alkuinen sana on aivan liian pömpöösi, jotta se sopisi käytettäväksi. Omasta mielestäni ei lainkaan, mutta mieleeni heräsi kysymys, voiko yhdistys halutessaan nimetä kunniajäsenet jollakin toisella nimikkeellä? Onko olemassa vaihtoehtoisia nimikkeitä, joita yhdistykset kunniajäsenistä mahdollisesti käyttävät?

7. Entäpä jos kunniajäsen- ja -puheenjohtajanimikettä ei jostakin syystä käytetä yhdistyksessä silloin, kun siihen todella on aihetta: olisiko tässä tapauksessa korrekteinta mieluiten poistaa se säännöistä kokonaan kuin olla koskaan käyttämättä sitä? Erikoista, muttei täysin poissuljettua.

1. Yhdistyslaki ei mielestäni ota tähän kantaa, vaan yhdistyksen säännöt ja toimintakulttuuri käytännössä määrittävät toimintatavan. "Kunniajäsen on yleensä yhdistyksen kokouksen kutsuma, yhdistyksen toimintaa ansiokkaasti edistänyt henkilö, yleensä varsinainen jäsen. Kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsenmaksua kunniajäsen ei yleensä maksa". Kari Loimu, "Yhdistystoiminnan käsikirja", 4. uudistettu painos, s. 49. Yhdistyksen säännöt määrittävät millä tavoin valinta tehdään ja edellyttääkö päätös määräenemmistöä.

2. Mielestäni on korrektia kysyä henkilöltä itseltään suostumus kunniajäsenyyteen ennen valintaa, sillä olisihan noloa jos hän kieltäytyisi. Mahdollisuuksien mukaan on myös hyvä varmistaa, että päätös voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa yksimielisesti, ennen kuin prosessia laitetaan liikkeelle.

3. Jos sääntönne sanoo, että kunniajäsenet kutsutaan yhdistyksen kokouksessa, ei nimitystä voi pitää salassa. Esityslistassa ei tarvitse mainita nimiä etukäteen.

4. Pidän kunniajäseneksi kutsumista enemmänkin arvonimenä ja se ei mielestäni lähtökohtaisesti poista olemassa olevaa jäsenyyttä eli mielestäni ainaisjäsenyys jatkuu. Jäsenmaksuja ei yleensä palauteta.

5. Nimitykset eivät itsessään tuo mitään tehtäviä / rooleja, ellei yhdistyksen toimintavoissa ole tällaisia määritelty. Mielestäni lähtökohtaisesti kunniajäsenyys on arvonimi. Luonnollisesti pitkään toiminnassa olleitten tietotaitoa kannattaa aktiivisesti hyödyntää.

6. Mielestäni säännöt määrittävät käytettävät nimikkeet.

7. Sääntöjen muuttaminen on yhdistykselle kohtuullisen raskas prosessi, joten en pelkästään tämän asian perusteella lähtisi tekemään muutosta. Mielestäni yhdistyksessä olisi hyvä määrittää (ja kirjata!) ne periaatteet, joiden perusteella tällaisia valintoja tehdään ja niitä tulisi käyttää tasapuolisesti kaikkien kunniajäseneksi kutsuttavien kohdalla.

Uutta Pölytön yhdistys -blogissa

Yhdistysavaimen blogissa kirjoitetaan yhdistyksistä ja netistä.
Lue uusin kirjoitus tästä!